Olen kiroillut lähes koko vuoden suomalaisen räpin heikkoa julkaisurintamaa. Asa oli paha pettymys ja Julma-Henri ei vain aukea itselleni sitten millään. Samana toukokuisena viikkona tapahtuikin sitten kummia. Silloin nimittäin julkaistiin kolme äärimmäisen kovaa Suomi-rap-levyä. Pyhimyksen Mediumiin palaan myöhemmin ja ehkä Jodarokinkin sooloon, joten en sano niistä vielä mitään. Sen sijaan käsittelen Half Past Never Bandin Cubicle Coman, joka ei liiemmin ole huomiota saanut. No nyt saa ja aiheesta.
Yhtye itse määrittelee musiikkinsa mm. funkin, hip hopin, jazzin ja itämaisten sävyjen risteytykseksi. Sitä se onkin. Välillä kappaleet pudottavat todella läskiä biittiä kehiin ja välillä mennään fiilistelevämmissä merkeissä. Vierailevia räppäreitä ja muusikoita on levyllä todella iso liuta, mikä voisi johtaa pahimmillaan todella sekavaan kokonaisuuteen, mutta Cubicle Coma kuulostaa todella yhtenäiseltä ja tiukalta. Levyllä ei ole turhia hetkiä yhtään, vaikka kappaleille annetaankin tilaa hengittää ja elää. Jamittelevammat hetket sulautuvat kappaleisiin loistavasti, eivätkä kuulosta turhalta täytteeltä.
Vaikka levy kuulostaakin soundiensa puolesta yhtenäiseltä, niin räppien puolesta levy seikkailee juuri siellä, minne vieraat sen vievät. Onneksi vieraat ovat hyvin valittuja ja tukevat biisejä erinomaisesti. Omia korvia eniten miellyttävät Jon?Doen räppäämät biisit Letters ja Sankofan kanssa yhdessä vedetty I-Feel. Jälkimmäinen on varsinkin todella tunnelmallinen ja letkeä kappale, joka sopii kesäiltoihin aivan täydellisesti. Myös Daily Discussions sopii tunnelmaltaan erinomaisesti fiilistelyyn.
Half Past Never Bandin kunniaksi on myös sanottava se, että bändin soundi ei kuulostaa yhtään "suomalaiselta". Selitän mitä tarkoitan. "Suomalainen" rytmimusiikki on yleensä ennaltaopittuja maneereita genreistä ja groovea haetaan väkisin. HPNB ei tähän sorru. Bändin groovaa luonnostaan ja biisit elävät rytmin mukana "helposti". Mikään ei kuulosta väkinäiseltä tai maneerien toistolta, vaan luonnolliselta ja hyvin rullaavalta. Tähän harva suomalainen rytmiyhtye onnistuu. Hienoa, että vähitellen tästäkin maasta tulee rytmimusiikkia, jota ei tarvitse hävetä.
Half Past Never Band tuli puskista ja vakuutti minut täysin. Tsekatkaa levy ja vakuuttukaa minun tavoin. Lähiaikoina tulee myös bändin haastattelu, jonka tein heidän keikan yhteydessä reilu viikko takaperin, kunhan sen haastattelun saan vielä johonkin julkaistavaan muotoon. Näin myös bändin livenä ja eipä ole valittamista siitäkään. Fiilistelyä on vähemmän, mutta keikoilla sopiikin revitellä enemmän. Suosittelenkin lämpimästi suuntaamista Kutoselle 30.6. Nämä tyypit eivät petä. Toivon todella, että ihmiset löytävät tämän bändin, koska olisi häpeällistä, jos näin kova bändi jää pienen piirin salaisuudeksi.
Half Past Never Band - Sammy Jankis feat. Zilla Rocca by Halfpastneverband
Half Past Never Band - Letters feat. Jon?Doe by Halfpastneverband
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti