torstai 14. lokakuuta 2010

Jos sanat voivat tappaa

Kun edellisessä postauksessa käsiteltiin indietä ja tuoretta sellaista, niin käsitellään nyt räppiä, jotka pääosin ovat tuoreita, mutta onpa siinä pari jo hyvin kypsynyttäkin biisiä. Saul Williamsin The Rise And Liberation of Niggy Tardust on pyörinyt pari päivää jo soittimessa aika hyvin ja ajattelin, että olisipa hauska tehdä postaus kantaaottavasta rapista, mutta Dead Preziin ja Public Enemyyn olisi se luultavasti jäänyt. Käsitellään nyt sitten ihan muuta räppiä.



The Inevitable Risen avausbiisi Black History Month on pysäyttävä. Taustan häiriöäänet ja lähes sinne tänne poukkoileva räppäys hämmentävät, mutta kun Saul avaa suunsa kunnolla, niin huomaa pelkän sanan voiman ja rapin hienouden. Yksi Trent Reznorin osittain tuottaman levyn huippukohdista.



SMC Hoodratseilta tuli viime viikonloppuna uusi video ja - anteeksi kiroiluni - jumalauta se näyttää hienolta. Pablo Films on jälleen kerran onnistunut tekemään pienellä rahalla videon, joka ei kalpene tyylissä ja näyttävyydessä yhtään isomman maailman videoihin. Itse biisi nyt ei jaksa Notkean Rotan ja Junon versejä enempää lämmittää.



Junon V-Tyyli jäi talvella kaikkien mahdollisten julkaisujen takia varjoon, mutta onneksi ei täysin. Vuoden parhaimpia suomiräppi-levyjä ja tämä biisi on levyn parhaimpia. Matinpojan räpit ovat mielestäni jopa parempia kuin Junon ja se on jo hyvä syy tsekata hänen uusi soololevy, joka julkaistiin tällä viikolla. Junoltakin tuli uusi levy tällä viikolla. Koita tässä nyt perässä pysyä. Komea video jälleen Pablo Filmsin tuotantoa.



Teflon Brothersien © tuli samana päivänä kuin Ruudolfin Asfalttisoturi, joten tietty sen tsekkaaminen jäi myöhemmäksi. Teflonien edellinen T ei ollut omaan makuuni, mutta uusin tuotos, jonka olisi tarkoitus siis olla teema-albumi Punavuoresta, onkin paljon miellyttävämpi. Bossanovamaiset taustat ovat hauskoja ja tietty pilke silmäkulmassa toimii hyvin. Aika kesäinenhän tuo biisi on, mutta kun kohta tulee lunta taivaalta, niin muistellaan helteitä tämän tahtiin.



Palataan Jenkkeihin. Kid Cudin Man On The Moon II on aivan kohta kauppojen hyllyillä ja ensimmäinen sinkkubiisi Erase Me on - anteeksi blogijargonini - iha vitun jepa. Kovat on odotukset levyä kohtaan ja biisejä on vuotanut ties kuinka monta nettiin, mutta kerrankin olen pitänyt pääni ja jättänyt ne kuuntelematta. Pelkän sinkun voimalla mennään julkaisuun asti.



Palataan vanhempaan matskuun. Stepa on Suomen sanavalmiimpia räppäreitä tällä hetkellä ja debyyttilevyn Ongelmii on hieno osoitus miehen riimittelytaidoista. Kemmuru-mies Jodarokin vierailu on myös kova, kuten myös Tiikerin Hampaan.

1 kommentti:

  1. Jokainen biisi on hyvä tässä tekstissä! Itseasissa levytkin. Kid Cudi on kovassa odotuksessa ja single paranee kerta kerralta.

    En tiedä onko tää enää ees niin räppiä, mut ootko tutustunut Pigeon Johnin uutuuteen? http://open.spotify.com/album/00qOCzVYbnem6uVcHqVktz

    Myös Chiddy Bangia suosittelen.
    http://open.spotify.com/album/5OjzRDl141Fndlh0ex0Bv8

    Olis monta muutakin nimeä, mut täsä nyt pari vähän tuorempaa levyä.

    VastaaPoista