Jos joku parivaljakko ratsastaa menneisyydellä, niin se on tämä duo. Isobel Campbell tunnetaan, tai ainakin tunnettiin, Belle & Sebastianin entisenä jäsenenä ja Mark Laneganin menneisyydestä löytyy niin Screaming Treesiä, Queens Of The Stone Agesia, Gutter Twinsiä kuin omia sooloilujakin. Vihdoin tämä parivaljakko saatiin Suomeen loppuunmyydylle Tavastialle.
Duon levyt ovat olleet kehuttuja ja kovasti tykättyjä. Itse en näihin jostain kumman syystä ole muutamaa kuuntelua enempää koskaan tuhlannut. Meninkin keikalle enemmän mielenkiinnosta kuin fanituksesta. Hyvä että menin, koska keikka oli loistava.
Kuten aiemmin jo mainostettiin, niin Campbell & Lanegan esiintyivät akustisesti kahden taustamuusikon kanssa, joista toinen soitti kitaraa, ja toinen vuorotellen kontrabassoa ja kitaraa. Campbell ajoittain säesti kappaleita myös sellolla. Riisuttu kokoonpano sopi tälle keikalle todella hyvin. Molempien laulajien ääni oli pääosassa, siitä huolimatta että kummankaan lauluääntä ei voi järin vahvaksi kehua. Tulkitseminen oli molemmilla niin vahvaa, että moisesta pikkuseikasta ei tarvinut välittää. Biisitkään eivät tarvinneet suurempaa sovitusta. Riisuttu ja rauhallinen säestys miellytti korvia.
Vaikka Isobel Campbell on kaunis kuin keijukainen, niin silti Laneganin karisma vei mennessään. Mies seisoi lavalla paikoillaan koko keikan heikossa valaistuksessa sanomatta biisien välissä sanaakaan ja silti hän oli häikäisevä. Laneganin tärkeyden duolle huomasi setin keskivaiheilla parin kappaleen aikana, kun mies kävi vetämässä henkeä. Isobel Campbellilla ei vain rahkeet riitä Tavastian kokoisessakaan paikassa mielenkiinnon ylläpitämiseen. Laneganin presenssi taas täyttäisi salin kuin salin jo pelkällä läsnäolollaan. Karismojen tai egojen kilpailua heidän keikkansa ei tästä huolimatta ollut, vaan yhdessä heidän kemiansa pelasivat loistavasti toinen toistaan tukien.
Nautin erittäin paljon Isobel Campbellin ja Mark Laneganin keikasta, vaikka heidän levynsä olivatkin lähes tuntemattomia minulle. Kemiat pelaavat loistavasti ja akustinen kokoonpano soitti erinomaisesti. Miinusta tulee oikeastaan vain siitä Laneganin huilitauosta. Yleisökin osasi pitää turpansa hyvin kiinni ja musiikista pystyi nauttimaan ilman häiriötä. Kannatti mennä!
Tykkään Laneganista, naikkosta en oo niin kuunnellut. Mutten valitettavasti olis millään ehtinyt keikalle :(
VastaaPoistaToivotaan, että tulevat uudestaan!
VastaaPoista