Joku voisi sanoa miestä opportunistiseksi, mutta seuraava todistanee, että tarkoitus pyhittää Plan B:n kohdalla keinot. Mies kävi puhumassa Lontoon TedX:ssä syrjäytyneistä nuorista. Puheessa Drew käy läpi hänen matkansa hiphop-artistiksi, miksi hiphop vetoaa nuoriin ja miten hän voi musiikillaan ja projekteillaan nostaa syrjäytyneitä, mutta lahjakkaita nuoria tuomaan kykynsä esiin. Kuulostaa banaalilta, mutta Drew'lla on viisaita pointteja ja hienoja havaintoja.
TedX-puheen jälkeen miehen Ill Manors-kappalekin jättää muuta ajateltavaa, kuin kysymyksen: miksi kukaan enää käyttää kappaleessaan huutoa "oi" 2010-luvulla?
"miksi kukaan enää käyttää kappaleessaan huutoa "oi" 2010-luvulla?"
VastaaPoistaOnko "oi" yhtäkkiä 2010-luvulle tultaessa lakannut olemasta käyttökelpoinen sana / äännähdys? Uskoisin, että Plan B käyttää oi:ta tässä oikopolkuna maalaamaan tunnelmaa työväenluokkaisuudesta, jne.
Sitten itse biisistä: toi oli yllätyksekseni todella hyvä. Mun mielestä Plan B:n kredibiliteetti oli aina tähän mennessä ollut hieman arveluttavissa kantimissa, mutta tää on ihan oikeasti kuranttia kamaa. Tekisipä täällä koto-Suomessakin se paljon hypetetty Paleface tällaisia ihan oikeasti ajankohtaisia protestilauluja eikä vaan horisisi jostain Makasiinien palosta ym. vuosien takaisista jutuista.
Näin suomalaiselle, jolle "oi" viittaa lähinnä humalaisiin turisteihin ja rasistisiin oi-punkkareihin, tuo äännähdys särähtää korvaan hyvin pahasti. Ymmärrän sen tuossa kontekstissa, ja tarkoitus olikin lähinnä viitata siihen, että jälkikäteen biisistä jäi muutakin mieleen kuin korvaan särähtänyt äännähdys. Littipeukku oikopolulle!
PoistaSamaa mieltä, tietyssä mielessä myös Palefacesta. Aloin tässä miettimään, että tulisiko Suomessakin joskus aidosti hyvää poliittista räppiä, jos sitä tekisivät muutkin kuin hyvin toimeentulevien perheiden kapinalliset lapset?
"tulisiko Suomessakin joskus aidosti hyvää poliittista räppiä, jos sitä tekisivät muutkin kuin hyvin toimeentulevien perheiden kapinalliset lapset?"
VastaaPoistaToi ois yksi vaatimus, ja toinen olisi se, että jos suomalaisessa politiikassa olisi ihan oikeasti jotain selkeitä jakolinjoja. (Persuja ei lasketa.)