My Chemical Romancen toiselle Suomen visiitille tuli asetettua jopa ihan kivat odotukset. The Black Parade ja Danger Days ovat molemmat erinomaisia rock-levyjä ja kun aiemmatkin levyt ovat herättäneet pientä ihastuksen poikasta, niin onnistuneelle illalle ei olisi pitänyt olla mitään esteitä. My Chemical Romance antoi kumminkin jotain hyödyllistä, nimittäin esimerkin miten rockia ei tule soittaa areenalla.
Keikasta ei paljoa kehuttavaa löydy. Miksaus oli aivan päin honkia. Laulut eivät kuuluneet mihinkään ja bändi kuulosti yhdeltä mössöltä. Sounditkin olisi antanut anteeksi, jos lavalla olisi tapahtunut jotain edes etäisesti mielenkiintoista. MCR kun vaikutti lähinnä väsyneeltä ja liiankin rutinoituneelta. Gerard Wayn esiintyminen vaikutti täysin ennaltaopetellulta, missä ei ollut spontaaniuden tuntua yhtään. Kitaristit sentään yrittivät vähän herättää energiaa esiintymisellään, mutta en kokenut, että yhtye todella oli innostunut esiintymään kyseisenä iltana.
Olin jopa vähän pettynyt siihen, että yhtyeen "show" oli lähes olematonta. Kaksi viimeisintä levyä kun ovat todella teatraalisia, joten niitä voitaisiin keikoilla elävöittää edes joillain keinoilla. Nyt keinoiksi jäivät vain Gerard Wayn päällä ollut takki ja kitaravahvistimen päällä ollut kypärä. Jos Wayn teennäisen esiintymisen haluaa laskea teemamaiseksi teatraalisuudeksi, niin toki saa. Ei se silti vakuuttanut, vaan herätti lähinnä myötähäpeää.
Jos jotain positiivista keikasta löytyi, niin The Black Paraden biisit. Kyllä pompitutti ja laulatutti, kun niiden sävelet kaikuivat. Danger Daysin biisit olivat taas ihmeen ponnettomia. Varsinkin Planetary (Go!) oli todella vaisu. En tiedä onko bändi lähtenyt "soitellen sotaan" Danger Daysin kanssa, kun yksikään levyn biiseistä ei räjähtänyt livenä.
Odotin My Chemical Romancelta viihdyttävää rock-showta, mutta sain vain tylsän rutiinikeikan puolityhjässä areenassa. Jos (ja kun) yhtye kesän festareille saapuu, niin toivon bändin skarppaavan todella paljon, koska noin laiskaa esitystä ei katso edes lämpöhalvaantuneena ja kolmen promillen kännissä.
Mä veikkaan, ettei MCR kyllä tuu festareille ens kesänä. Tai jopa toivon. Toi keikka osoitti aika isosti, että aika on ajanut niistä ohitse nyt. Fanikunta on pienentynyt reilusti. Kiuas ei sihahda ja tälleen.
VastaaPoistaMulle jäi aika samanlaiset tunnelmat, paitsi etten jaksanut innostua edes niistä Black Parade- vedoista. Ekan karran aloin hyppimään vikan biisin Bulletproof Heartin kohdalla, ja se oli oikeestaan mun illan ainoa kohokohta.
VastaaPoistaJa agreed, äänentoisto oli syvältä.
Se oli mun elämän huonoin keikka! (jos suomalaisia randomeja ei lasketa)
Oskari: Eiköhän Provinssi ne nappaa, väittäisin. Teinit ovat kasvaneet jo yli, tai ovat löytäneet jotain uutta ja vanhemmat tyypit eivät kehtaa myöntää diggailevansa. Bändi on nyt ehkä sellasessa taitekohdassa, että olisi päätettävä jäävätkö vain "syrjäytyneiden teinien" ääneksi, vai muuttuvatko lopullisesti kunnianhimoiseksi rock-yhtyeeksi. Eiköhän se päätös jo tekisi suosiolle terää.
VastaaPoistaAnna: Lähdin jo ennen encorea läksimään. Black Paraden aikana taisin rehata eniten. Kuten myös 15-veet mun ympärillä. :D En tiedä oliko tuo paskin keikka, minkä olen nähnyt, mutta varmasti paskin vuoteen, tai jopa kahteen.
Täysin samaa mieltä. Ankea keikka bändiltä, jolta odotin paljon. Aika selvästi näki ja kuuli, että kyseessä oli kiertueen viimeinen keikka. Silti, anteeksiantamattoman huono veto.
VastaaPoistaHear hear.
VastaaPoista