Rubik @ Tavastia 9.4.11

Olen viimeksi nähnyt Rubikin keikalla Lapkon lämppärinä viisi vuotta sitten, kun Bad Conscience Patrol oli vielä pilke yhtyeen silmäkulmassa ja diili Fullsteamille vasta harkinnassa. Sitä ennen olin nähnyt yhtyeen Mogwain lämppärinä. Molemmilla kerroilla oli sama ongelma. Yhtyeen kappaleissa oli hyviä melodioita, mutta soittajat lavalla olivat sisäänpäinkääntyneitä ja paisuttivat biisejä lähes kohtuuttoman pitkiksi.

Nyt ovat asiat aivan toisin. Tavastian lavalla ollut yhtye juhlisti jo kolmatta albumiaan ja keikkoja on ollut ulkomaita myöten. Enää ei Rubik hakenut itseään, vaan lavalla nähtiin riehakas ja yleisöä täysin hyppysissään pitänyt yhtye.

Lämppäriksi oli valikoitunut Jukka Ässä "akustisena" duona. Milloin sähkökitara on ollut akustinen soitin? Sovitaan, että tämä on jotain tamperelaisten huumoria. Nimenä Jukka Ässä oli jo aiemmin tuttu ja jotain kappaleita olin Myspacesta kuunnellut, mutta muuten en ollut tähän yhtyeeseen ja mieheen tutustunut. Musiikki oli ihan kivaa ja esitys sitä myös. Ei oikeastaan sen kummempaa. En tiedä olisivatko biisit jääneet mieleen paremmin, jos mukana olisi ollut koko bändi, mutta nyt Jukka Ässä oli ilkeästi sanottuna pakollinen paha ennen pääaktia.

Rubik ei sitten ollutkaan ihan kiva. Rubik oli loistava! Jo avauskappale World Around You räjäytti Tavastian hurjiin bileisiin. Ainoastaan Solarin kappaleet tuntuivat jättävän yleisön hivenen kylmäksi, mutta eturivin PITTI kyllä juhli koko keikan. Ja siellä pitissä oli niin hurja meno, ettei sinne ilman partaa uskaltanut mennä. Milloin indierunkkaus on viimeksi saanut jotain riehakasta aikaan?

Päällimmäisenä asiana ihmettelin vain sitä, että miten ihmeessä Rubikista on tullut noinkin kova livebändi. Yhtyettä kun ei pysäyttänyt mikään. Artturi Taira TANSSI pari ensimmäistä biisiä niin villisti, että hämmästelin vain miehestä pursunnutta energiaa. Mies näytti Thom Yorken ja Ian Curtisin sekoitukselta liikkeineen. Viimeksi kun näin hänet lavalla, niin lavashow oli kenkiin tuijottelua ja kiitos tuli biisin loputtua, jos huvitti. Nyt mies kiitteli vuolaasti yleisöä ja villitsi kansaa. Wau!

Mites sitten musiikki? Hyvinhän se toimi. Vähän oli keikan jälkeen purinaa biisien järjestyksestä, mihin tarkemmin pohdittuani voin yhtyä. Alku toimi, sitten vähän lässähti ja lopussa oli taas bileet. Biisejä tuli suunnilleen yhtä paljon vanhoilta levyiltä kuin uudeltakin. Itselleni uuden levyn biisit toimivat huomattavasti paremmin kuin vanhat, koska Solar on selkeästi jo nyt kuunnelluin Rubikin levy kohdallani. Olin jopa vähän pettynyt, kun jengi tyytyi seisoskelemaan Crisis Meeting At The Lyceumin aikana. Bändin paras biisi, for fuck sake!

Solarin levyjulkkarikeikka Tavastialla vakuutti minut nyt täysin Rubikin erinomaisuudesta. Tätä yhtyettä voi ilolla viedä Primaveraan näyttämään muille, mistä se "kukko oikeen kussee". Go get 'em boys!