keskiviikko 21. maaliskuuta 2012

Plan B is down with the kids


Ben Drew a.k.a. Plan B lienee suurimmalle osalle ainakin nimenä tuttu. Kerrataan miehen uraa sen verran, että hän aloitti räppärinä, sai kohtuullista suosiota, seuraavaksi teki soul-levyn, josta tuli vuoden 2010 myydyin levy Iso-Britanniassa ja nyt mies on julkaisemassa samaan aikaan elokuvaa ja levyä nimeltä Ill Manors, jota kukaan ei ennen hänen menestystä halunnut rahoittaa. Nyt on rahaa hoitaa kaikki itse.

Joku voisi sanoa miestä opportunistiseksi, mutta seuraava todistanee, että tarkoitus pyhittää Plan B:n kohdalla keinot. Mies kävi puhumassa Lontoon TedX:ssä syrjäytyneistä nuorista. Puheessa Drew käy läpi hänen matkansa hiphop-artistiksi, miksi hiphop vetoaa nuoriin ja miten hän voi musiikillaan ja projekteillaan nostaa syrjäytyneitä, mutta lahjakkaita nuoria tuomaan kykynsä esiin. Kuulostaa banaalilta, mutta Drew'lla on viisaita pointteja ja hienoja havaintoja.


TedX-puheen jälkeen miehen Ill Manors-kappalekin jättää muuta ajateltavaa, kuin kysymyksen: miksi kukaan enää käyttää kappaleessaan huutoa "oi" 2010-luvulla?

3 kommenttia:

  1. "miksi kukaan enää käyttää kappaleessaan huutoa "oi" 2010-luvulla?"

    Onko "oi" yhtäkkiä 2010-luvulle tultaessa lakannut olemasta käyttökelpoinen sana / äännähdys? Uskoisin, että Plan B käyttää oi:ta tässä oikopolkuna maalaamaan tunnelmaa työväenluokkaisuudesta, jne.

    Sitten itse biisistä: toi oli yllätyksekseni todella hyvä. Mun mielestä Plan B:n kredibiliteetti oli aina tähän mennessä ollut hieman arveluttavissa kantimissa, mutta tää on ihan oikeasti kuranttia kamaa. Tekisipä täällä koto-Suomessakin se paljon hypetetty Paleface tällaisia ihan oikeasti ajankohtaisia protestilauluja eikä vaan horisisi jostain Makasiinien palosta ym. vuosien takaisista jutuista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin suomalaiselle, jolle "oi" viittaa lähinnä humalaisiin turisteihin ja rasistisiin oi-punkkareihin, tuo äännähdys särähtää korvaan hyvin pahasti. Ymmärrän sen tuossa kontekstissa, ja tarkoitus olikin lähinnä viitata siihen, että jälkikäteen biisistä jäi muutakin mieleen kuin korvaan särähtänyt äännähdys. Littipeukku oikopolulle!

      Samaa mieltä, tietyssä mielessä myös Palefacesta. Aloin tässä miettimään, että tulisiko Suomessakin joskus aidosti hyvää poliittista räppiä, jos sitä tekisivät muutkin kuin hyvin toimeentulevien perheiden kapinalliset lapset?

      Poista
  2. "tulisiko Suomessakin joskus aidosti hyvää poliittista räppiä, jos sitä tekisivät muutkin kuin hyvin toimeentulevien perheiden kapinalliset lapset?"

    Toi ois yksi vaatimus, ja toinen olisi se, että jos suomalaisessa politiikassa olisi ihan oikeasti jotain selkeitä jakolinjoja. (Persuja ei lasketa.)

    VastaaPoista