maanantai 27. syyskuuta 2010

Mieltäni pahoittamassa

Ei pitäisi kirjoittaa mitään väsyneenä ja univelkaisena. Eilinen R&A-juttu oli vähän sinnepäin ja tuntuukin, että ajatukseni jäi vähän puolitiehen. Noh, petrataan jatkossa. Kirjastotätinä minun oletetaan lukevan paljon kirjoja, mikä ei kyllä valitettavasti pidä paikkaansa. Nyt kumminkin löysin kirjan, joka sopii onnettomasti asioihin keskittyvälle oivan paketin. Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja on hieno!

Mielensäpahoittaja on 80-vuotias herra, jolle nykymeno aiheuttaa jatkuvasti mielen pahoitusta. Esimerkkejä on monia ja hahmon avautumiset eri aiheista ovat todella hienosti kirjoitettuja ja osuvat kohteisiinsa hienosti. Sekä vanha, että uudempikin sukupolvi saavat osansa.

Se mistä itse nautin kirjassa eniten on sen rakenne. Kolmen sivun mittaiset avautumiset sopivat pikalukusessareihin täydellisesti, eikä tarvitse tuskailla, että metromatkalla ei kerkeäisi kappaleen loppuun. Ongelma onkin siinä, että haluaisi lukea vielä yhden kappaleen, mutta kun ei vaan enää kerkeä. Kirjassa on myöskin aika löyhä jatkuvuus "juonensa" osalta, joten tekstejä voi nappailla sieltä sun täältä novellikokoelmien tyyliin. Sopii minulle pelottavankin hyvin.

Suosittelen Tuomas Kyrön uusinta tuotosta suurella lämmöllä ja selkeästi pitääkin ottaa miehen aiempaa tuotantoa myös haltuun. Ostakaa tai lainatkaa lähikirjastostanne. Nopealla vilkaisulla Helmetistä (köhmainostusköhköh) kirjassa on 254 varausta, joten jonon jatkeena kirjaa saa odotella ammattitaidolla sanottuna parisen kuukautta. Bestseller-hyllyistä kirjaa voi viikon laina-ajalla saada sitäkin paremmin. Muiden kaupunkien tilanne voinee olla parempi. Olen pro.

10 kommenttia:

  1. Ootko oikeasti kirjastossa töissä?

    VastaaPoista
  2. Olen. Sivarin jälkeen oon jumittunut sinne.

    VastaaPoista
  3. Joo, tätä kirjaa on kyllä kehuttu niin joka paikassa, että se on kiinnostuslistalla aika korkealla. Tampereella siitä on näköjään "vain" 45 varausta... Pitää tarkkailla vippihyllyä (täkäläinen vastine noille bestsellereille), tai ehkä tuon voisi vaikka sopivaan hintaan ostaakin. Iski taas pieni kateus kirjastotyöstäsi, mutta mieltäni en kuitenkaan pahoittanut.

    VastaaPoista
  4. Tuo on niin paras kirja! Ja Pekka, ehdottomasti yksi niistä, jotka hankkii mieluusti ihan omaan hyllyyn asti :)

    Hah, tuo kirjastotäteys on kyllä jännä juttu. Kirjastotädit vaikuttavat jotenkin mystiseltä porukalta. Ehkä niissä on jotain vanhan koulukunnan meininkiä. Ainakin monissa.

    VastaaPoista
  5. Pekka: Samaa mieltä kuin Miia, kyllä tuo kannattaa ostaa "sopuhintaan", jos vain osuu kohdalle. Hyvä ettet mieltäsi pahoittanut. :)

    Miia: Kirjastotädeissä on kyllä jotain mystistä. Harmi, että meidän kirjastossa on niin rentoa väkeä, ettei noita old school kirjastonhoitajia oikein ole. Muissa kirjastoissa niihin kyllä törmää. Olen melko varma, että niillä on salaseura! Siksi ne on niin salamyhkäisiä.

    VastaaPoista
  6. Kirjastotädit ja salaseura! Maailman paras juttu. Haluan kanssa kirjastoon töihin.

    VastaaPoista
  7. Ehkä pitäisi perustaa blogi kirjaston salaisuuksista. Paljastuisi monia asioita, mitä ei ihan heti kirjastotädeistä uskoisi! :D

    VastaaPoista
  8. Todellakin kannattaa! Kuulostaa siltä, että kirjadiilikin olisi jo paikallaan. :) Lauri - Kirjastotätien salaiset puuhat

    VastaaPoista
  9. "Mitä nutturan alta paljastuukaan?"

    Jos aihe kiinnostaa, niin suosittelen kirjaa nimeltä Library Confidential. Sen jälkeen ymmärrätte kirjastotätejä paljon paremmin. :D

    VastaaPoista