lauantai 16. lokakuuta 2010

Come Around Sundown

Viikonloppu ei mennytkään blogirauhassa, vaan tulihan sitä kirjoittamisen aihetta (kymmenen muun jonossa olevan) lisäksi. Yllättävältä taholta, eli Ilta-Sanomilta tuli sivuilleen mahdollisuus kuunnella ennakkoon Kings Of Leonin uutuuslevy. Levyä jo jonkun aikaa makusteltuani olen valmis jakamaan mielipiteeni siitä teidän kanssa.

Kings Of Leon on yksi harvoista 2000-luvulla aloittaneista yhtyeistä, jotka ovat onnistuneet nostamaan itsensä stadionit täyttäväksi suurnimeksi. Tyylimuutoksesta ovat kirjoittaneet varmaan jokainen bändiä käsitellyt media, joten en tartu nyt siihen. Itselleni, kuten varmasti monelle muullekin tärkein KoL-levy on Aha Shake Heartbreak, mutta olen tykännyt kovasti myös Because Of The Timesista ja Only By The Nightistakin.

Radioactive ei ensisinkkuna oikein vakuuttanut täysin, joten ehdinkin jo pelätä, että Leonin Kunkkujen ensimmäinen floppi tulisi nyt. Ensimmäiset pari kuuntelukertaa eivät paljoa lohtua antaneet. Molemmilla kerroilla pari tökkivää biisiä antoivat aiheen lopettaa leikin kesken. Annoin kumminkin vielä yhden mahdollisuuden ja sinnittelin levyn loppuun. Onneksi tein näin, koska levy on ihan hyvä.

Soundimaailma ja biisit jatkavat siitä mihin edellisellä levyllä päästiin. The End on Edge-kitaroineen kuin tehty huudattamaan ihmisiä festareiden ja stadioneiden lavoilla. Radioactive on myös häpeilemättömän tarttuva biisi. Kolmantena tuleva Pyro rauhoittaakin tunnelmaa ja palauttaa levyn maanpinnalle. Se on myös ehkä levyn paras biisi. Mary taas on ihan paska biisi.





Alkuviivyttelyn jälkeen levyltä alkaa löytymään ensimmäiset viitteet siitä, että tämä levy ei ole vain Only By The Night part 2. Aiemmilla levyillä Kings Of Leonin balladit ovat olleet aika vähäeleisiä, mutta tällä levyllä ne ollaan paisutettu todella isoiksi, eikä The Face ole ollenkaan hullumpi biisi. The Immortals on vielä aika perinteistä rokkia, mutta sen jälkeen tulevat tämän levyn ylläripalat. Back Down South on slide-kitaroineen ja viuluineen ihan Countrya ja Beach Side on taas letkeä ja rento riffittely, mikä yllättävyydestä huolimatta voisi olla kumminkin yhtyeen parilta ensimmäiseltä levyltä napsaistu.





Levyn loppu on vähän heikohko. No Money ja Pony Up eivät jaksa kiinnostaa juuri yhtään. Birthday on kumminkin erinomainen biisi, jossa on näiden kukonpoikien asenteeseen sopivat sanat. Kaksi viimeistä kappaletta ovat ihan skipattavaa tavaraa.



Vaikka Kings Of Leonin uusin albumi ei ole huono, niin ei sitä miksikään klassikoksikaan voi sanoa. Hyviä biisejä ja hemmetin hyvät soundit siinä on, mutta ongelmana on sama kuin kaikilla vähän turhan isoiksi kasvaneilla yhtyeillä. Kun yritetään miellyttää mahdollisimman montaa, niin ei levyistä enää löydä mitään juuri itseä koskettavaa. Kyllä Come Around Sundownia todella mielellään kuuntelee, mutta suuret tunteet jäävät puuttumaan. Kings Of Leonin etu on kumminkin siinä, että näihin kaljaa ranchilla kittaaviin heppuihin voi samaistua huomattavasti paremmin kuin muihin miljonäärirokuihin. Siksi Kings of Leonia voi vielä kuunnella melko hyvällä omallatunnolla.

5 kommenttia:

  1. Vitsi että sä kirjoitat hyvin.

    Mulla on joku ihme juttu, että en halua kuunnella tuota levyä ennakkoon. Aion ostaa sen varmaankin jo ilmestymispäivänä ja kuunnella vasta sitten. :D

    VastaaPoista
  2. Noi sun laittamat näytebiisit oli ainakin hyviä, mutten halua enkä jaksa kuunnella tota ennakkoon. Kuuntelen varmaan sitten spo.. kun ostan sen. Aikoinaan Coldplayn Viva La Vida jäi ostamatta kun se ei oikeen vakuuttanut ennakkokuuntelussa, mutta onneksi sain sen lahjaksi ja mielipide muuttui.

    VastaaPoista
  3. Sini: Kiitoksia kehuista! :) Hyvä, että tykkäsit, koska itsellä oli vähän ristiriitaiset fiilikset koko tekstistä, mutta kaipa se on ihan hyvä.

    Molemmille: Ehkä olen niin kärsimätön luonne, että ennakkoon tulee kyllä aina tsekattua kaikki, jos on vain mahdollisuus.

    VastaaPoista
  4. Anteeks jo etukäteen ;O) Musta KOL on kamala bändi, siis asenteensa kannalta. Kuulin hienon tarina siitä miten yllä lentänyt lokki paskansi laulajan suuhun ja tämä keskeytti keikan lopullisesti. Pussy..Totta vai tarua? Olen itse ollut keikoilla joilta laulaja on viety suoraan ambulanssilla sairaalaan koska tuli selkä paskana lavalle ja veivasi hulluna (juu, Limp Bizkit Provinssissa..) mutta I made my point ;O)

    VastaaPoista
  5. Osittain totta. Lokki paskansi basistin suuhun, mutta yhtye oli kuulemma saanut paskaa niskaan (hehe) parikymmentä minuuttia. Suuhun lentänyt linnunkakka oli sitten "hygienian" kannalta liikaa.

    Kyllähän Limp Bizkitilläkin on hyvä asenne, kun Fred ei sallinut kenenkään tallentaa keikkaa, eikä antanut yhtään haastattelua, kun media oli niitä solvannut liikaa. Ehkä piti sitten kompensoida paskana olevaa selkää.

    Näin muuten Limpparit Kaapelilla reilu vuosi sitten. Onhan se hyvä livebändi! :D

    VastaaPoista