maanantai 4. huhtikuuta 2011

Top 5 guilty pleasure-bändit

Kyseinen aihe on kytenyt päässäni jo jonkun aikaa ja bänditkin on ollut tiedossa, mutta sain aivan uuden inspiraation viikonlopun aikana. Keskusteluni erään "Navanalaisen" kanssa kun paljastivat minun olevan "se High Fidelity-jäbä". Eli teetä kittaava ja kaljaa sylkevä miehuuden irvikuva. Koska koen kumminkin olevani MIÄS, niin nyt tulee heviä, koska hevihän on ÄJJÄÄ! Ja minä olen MIÄS.

1. Slipknot

Kyllä, pidän näistä maskipäisistä iowalaisista angstaajista, enkä voi tätä edes selittää teini-iällä. Olen alkanut arvostaa Slipknotia vähitellen. Olen aiemminkin maininnut, että olen ollut teininä metallipää, mutta silloin kuunneltiin myöhemmin listalla mainitun yhtyeen lisäksi vain klassikkoja, kuten Metallicaa ja Maidenia. Slipknot oli lähinnä nolo maskeineen. No onhan ne maskit todella noloja, mutta kun musiikki toimii parhaimmillaan murskaavan hyvin.

Slipknotin debyytti (virallinen) on mielestäni edelleen tuoreen ja mullistavan kuuloinen. Perkussiot, levarit ja sampleri elävöittävät muuten tavanomaisen kuuloista möykkää uskomattoman hyvin. Myöhemmillä levyillä soitinarsenaali on muuttunut kapeammaksi; samplet ja perkussiot ovat enemmän taka-alalla, mikä on suuri sääli. Silti Slipknot on parhaimmillaan erinomainen yhtye. Jotta yhtyeen nolous tulisi parhaiten esiin, niin pistetään nyt vähän haalareita kehiin.



2. Slayer

Onko mikään miehisempää kuin thrash-metalli, jossa lauletaan sarjamurhaajista, kiduttamisesta ja itse kaikkivaltiaan paskuudesta? Ei. Siksi Slayer murhaa. (Huomatkaa kuinka käytän oikeaa HEVI-sanastoa)

Slayer on niitä yhtyeitä, joiden kuuluisi lopettaa ajoissa ja antaa maineensa kiiriä edelle. Yhtyeen näkeminen livenä kun pilaa kaiken. 2004 Jäähallissa yhtye sentään vielä veti yleisöä vajaan tunnin turpaan, mutta 2008 Tuskan veto oli vain laiska. Eikä Araya saa enää edes headbangata. LAME. Silti kun maailmantuska on suurimmillaan, niin kyllä Arayan huuto parantaa. "I reject this fucking race, I despise this fucking place". Nyt ei MUNIIN PUHALLELLA.



3. The Darkness

The Darkness on tavallaan nostalgiaa ja tavallaan ei. Olen edelleen sitä mieltä, että Permission To Land on erinomainen levy, mutta eihän yhtyettä voi millään ottaa tosissaan. Eikä pidäkään. The Darkness kun toi 70-luvun kukkoilun takaisin muotiin hetkeksi ja olivatpa tyypit jopa jonkinlaisia tyyli-ikoneita itselleni. Ei, en pitänyt muniin asti auki olevaa catsuitia (salaa haaveilin kyllä siitä), mutta pukeuduin all-denimiin ja tukka hulmusi pitkänä ja vieläpä oikein sankarikiharoilla. Ja kun aiheena on MIEHISYYS, niin mikäänhän ei ole miehisempää kuin kiekua falsetissa "get your hands off my woman you motherfuckEEEEER!"



4. Killswitch Engage

Killswitch Engage ei nyt välttämättä ole miehisintä musiikkia maailmassa, vaikka niiden laulaja onkin MASSIIVINEN. Nämä tyypit kun laulavat tunteistaan. Ja metalcorehan on aina automaattisesti paskaa. No eikä ole. Killswitch Engagella on helvetin hienoja biisejä, maailman hauskin kitaristi ja kova asenne. Muuta ei tarvita. Vaikka alankin jo vähitellen tuntea itseni vähän turhan vanhaksi bändin musalle.



5. Mötley Crüe + WASP

Olisin keksinyt nolompaakin, mutta kun miehisyys on aiheena, niin pakkohan nämä tyypit on ottaa esiin. Voiko mikään olla miehisempää kuin näyttää naiselta ja laulaa nussimisesta? Ei. Cowia yhtyeitä, joiden jatkaminen on rikos ihmisyyttä vastaan. Jätkät on jo niin pöhöttyneitä, että nahkahousutkin ratkeaa jätkien poseeratessa.





+1. Nu-metal

Joo, tykkään kyllä aina välillä kuunnella nu-metalia. Se on vain niin helppoa kuitata nostalgialla. Vai pystyykö joku muka väittämään, ettei ala-asteella ihaillut Durstin Frediä ja hommannut Nykki-lippistä vain sen takia, koska Fredilläkin oli?



Olen muuten nähnyt kaikki tässä postauksessa mainitut yhtyeet livenä. Osan jopa useaan kertaan. Tämä ei ollut vitsi.

Ja nyt onkin gunpowderini sopivasti hautunut, Crowmoor jäähtynyt juuri oikeisiin asteisiin ja tweepop löytänyt tiensä levysoittimelle. Koska olenhan MIÄS!

18 kommenttia:

  1. Suvin kommentti on aika tyhjentävä.

    Ja tää on kova. http://www.youtube.com/watch?v=_at7glObl7o

    VastaaPoista
  2. Kiitos vaan molemmille. Tuohon pyrinkin.

    Ja toi on kova!

    VastaaPoista
  3. maailma on mennyt ihan saatanan huolestuttavaan suuntaan, jos joku joutuu pitämään slayeria guilty pleasurena.

    VastaaPoista
  4. Tarkoitit varmaan Buffy the Vampire Slayeriä ^_____^

    Joo, mä meenki tästä nyt...

    VastaaPoista
  5. Voiks joku listata kaikki hevibändit, minkä kuuntelu on "ihan jees"? Olisin kiitollinen.

    Nyt voin siis huoletta treffeillä sanoo, että kuuntelen The Shinsii ja Slayerii.

    VastaaPoista
  6. Tota ennen sun pitäs päästä eka treffeille.

    VastaaPoista
  7. Tämä ei nyt ole kritiikkiä sun henkilöä kohtaan, mutta juuri tällaisen takia aina kyseenalaistan hipsteri-tastemakereiden todellisen arvon: kaikilla tuntuu olevan jonkinlainen hevitausta. Jos jossain mielensä sopukoissa ne kaikki diggailee Slayeria ja Motley Crueta, miten minä kuluttajana voin luottaa, että niiden kehumat animalcollectivet ja wolfgangit on sitten oikeasti hyviä?

    (Tämä oli siis ihan yleinen kommentti - ei nyt välttämättä sun tilanteeseen / taustoihin. Ei tarvitse ottaa vakavasti. Lähinnä haluan vain itse lesottaa, että en ole koskaan käynyt läpi noloa hevivaihetta, vaan jo 3. CD, jonka pienenä omistin, oli Definitely Maybe. ;-))

    Seuraavat kommentit ihan varsinaisesti tähän sun nimenomaiseen postaukseen:

    1) Limp Bizkit on oikeasti ihan kamalan huono. Slayer saattaa olla heviksi hyvää ja Slipknotillakin kenties hetkensä (kukaties), mutta LB:ä ei voi oikein selittää millään.

    2) The Darkness oli / on oikeasti tosi hyvä. (Nehän on nyt tekemässä comebackia! Huh...) Musatyyli ehkä vähän kieli poskessa valittua (tai sitten ei?), mutta biiseinä aivan erinomaisia. Esim. Friday Night tai kakkoslevyn Is It Just Me voisivat olla vaikkapa Pulpin kappaleita melodioidensa puolesta. Pidän jopa joulusinglestä.

    VastaaPoista
  8. Juuri tuon takia halusin tuoda tämänkin esiin. Mitä enemmän lukija ymmärtää makuani, niin sitä paremmin osaa arvottaa kehujani omaan makuunsa. Näin minä olen tämän joskus pohtinut tätäkin perustaessa.

    Enkä mä nyt kauheasti hevitaustaani kadu tai peittele. Joskus on hyvä vaan kuunnella mättöä ja laittaa asiat perspektiiviin. Niin kuin paskojakin elokuvia katsotaan sen takia, että arvostaa hyviä niiden jälkeen entistä enemmän. :)

    Ja Limp Bizkithän on ihan kamala, mutta kun sitä tuli kuunneltua esiteininä ihan luvattoman paljon. Sen diggaaminen on aivan liian helppo kuitata nostalgialla, mitä se nyt oikeastaan onkin. Joku Chocolate Starfish on ihan hirveetä kuraa, mutta kun ei siihen voi suhtautua mitenkään muuten kuin nostalgisesti, niin sekin toimii.

    The Darknessilla on tosiaan huikean hyviä biisejä. Jos olisivat olleet "tosissaan", niin varmaan olisivat hyväksytympiä hard rock-piireissä. Tai mistäs sitä näistä aina tietää. Comebackia olisivat voineet odotella vaikka vielä viisi vuotta, että nostalgianälkä olisi paljon kovempi. Nyt tuskin kovin suuria yleisöjä keräävät. Luulisin.

    Ja ihan viimeiseksi haluan sanoa sen, että ennemmin myönnän kyllä kuuntelevani näitä kuin mitään Ariel Pinkiä. Kiitos.

    VastaaPoista
  9. Minä taas suhtautuisin kenties vieläkin epäilevämmin sellaisiin henkilöihin, jotka väittävät kuunnelleensa jo pienestä pitäen pelkästään ns. paremmissa piireissä yleisesti hyvänä pidettyä musiikkia. Lisäksi kannattanee muistaa, että musiikillinen kasvutarina johtaa harmittavan monen kohdalla lähinnä tylsyyden maksimointiin, kun lopulta kaikki vähänkin hauska, hitikäs ja ulospäinsuuntautuva on jo lähtökohtaisesti hyljittävä salonkikelpoisemman materiaalin tieltä.

    Mielestäni askeleen hyvään suuntaan pystyy ottamaan, kun tajuaa, että musamaun muotoutumisessa ei ole kyse ainoastaan lineaarisesta "kehityksestä". Se nyt vaan on niin, että yllättävän suuri osa siitä musiikista, jota on sattunut kauan sitten kuuntelemaan ja hurjasti tykkäämään, kuulostaa mainiolta edelleen. Ihmisillä vaan on tapana tässä yhteydessä puhua guilty pleasureista, kun aivot tuntuu sanovan, että tästä ei saa enää tykätä, mutta sydän sanoo toista.

    np. Basic Element - This Must Be a Dream

    VastaaPoista
  10. Hahaa! Mulla on leffalista vielä vaiheessa (viidennen kanssa pitää vähän arpoa), ja meinasin kans että tekisin vastaavan musiikeista. Kenties yksittäisistä biiseistä, en oo vielä ihan varma. Mutta kyllä munkin listalle Limp Bizkitiä pääsisi xD Eturivissä Provinssissa 2001 ;)

    VastaaPoista
  11. Ah, Slipknot oli täälläkin kovassa luukutuksessa 8.luokallla. Mustat hiukset, "cocaine" -paita, revityt farkut, mummontappomaiharit ja maihinnousutakki. Ah ja hevirokkia kitaralla mättävä poikaystävä. Kiitos tästä nostalgiatripistä (jälleen). Olen ilmeisesti vanha, kun eksyn sun blogiin aina muistelemaan jotain hämysiä yläasteaikoja :D Kiitos ja anteeksi ;)
    Niin ja onhan Slipknot siis paikoin vieläkin ihan paikallaan esim.kun vaan veeituttaa!

    VastaaPoista
  12. Anonyymi: On sulla pointtia tossa. Paljonkin. Vastaan myöhemmin paremmin, kunhan saan ajatuksia vähän kasaan, että saisi jotain järkevääkin aikaiseksi.

    bubble: Lähes eturivissä Kaapelilla 2009. :D

    pohjoistuuli: En kai mä nyt noin paljoa sentään nostalgiatrippaile? :D Vee-itutukseen Slipknot on kyl parhainta lääkettä heti Slayerin jälkeen.

    Harmi ettei itelle "if you're 555, then i'm 666" uponnu yläasteella. Olisi vieläkin parempaa nostalgisointia.

    VastaaPoista
  13. Mut Lauri, missä Linkin Park? ;)

    t. Lotta

    VastaaPoista
  14. Nu-metal. Siihen samaan porukkaan.

    VastaaPoista
  15. Lauri ehkä mun nostalgiatripit vaan kertoo oikeesti siitä et mä alan olee ancient kamaa ja liian vanha, koska mitä tahansa kommentoin, alkaa se jotenkin: "silloin vuonna se ja se" ;D
    TAI sitten me vaan osataan arvostaa kaikkea vanhaa ja hyvää ;) Ja täytyy kyllä myöntää, että blogisi on onnistunut pitämään allekirjoittanutta ajan hermolla ja löytämään myös ns. uutta musaa ;)Kiitos siitä!

    VastaaPoista
  16. Tattis! Nostalgisointi on kyllä kivaa aina ajoittain. Kunhan ei tule turhan usein vaivuttua menneisyyteen. :)

    VastaaPoista